Mutkia masussa-Podcastin NELJÄS jakso - Masu mukana työpaikalla
Työnteolla on monen aikuisen ihmisen elämässä suuri merkitys. Tavallisesti työikäinen, täysipäivästä työtä tekevän viikosta työn tekeminen noin neljäsosan. Työ voi olla osittain myös elämäntapa. Vanha sananlasku kertoo, ettei yrittäjä vapaapäiviä näe. Viikot etenevät vauhdilla ilman vapaapäiviä. Teemme työtä pääosin ansaitaksemme elantomme. Työpaikan menettämisen pelko liittyy useimmiten tulojen menetykseen.
Erilaisia ammatteja ja työtehtäviä on hyvin laaja skaala. Mikäli joku yksittäinen ammattikunta jää toimettomaksi, keksitään nopeasti joku uusi tilalle. Toiset tiedostavat haaveammattinsa jo nuorella iällä ja kohdistavat resurssinsa sen saavuttaakseen. Toiset menevät töihin sinne, mistä töitä saa. Aiemmin ruukattiin tehdä pitkä työura saman alan tai jopa työpaikan sisällä, mutta moderni työyhteiskunta tuntuu välillä jopa kannustavan alanvaihtoon, kehittymiseen sekä uuden oppimiseen.
Alanvaihtoon voi olla monia syitä, mutta yleisin on oletettavasti vanhaan työhön kyllästyminen. Toki alaa vaihdetaan myös olosuhteiden pakosta. Koronapandemian aikana esimerkiksi tapahtuma-ala kärvistelee töiden puutteessa. Tämä on johtanut siihen, että moni on päätynyt etsimään töitä muilta aloilta. Ruokaa on saatava kuitenkin pöytään.
Joskus syyt liittyvät terveyteen, omaan tai läheisen. Krooninen sairaus, leikkaushoidot tai muut terveydelliset haittatekijät voivat saattaa ihmisen pakon edessä vaihtamaan alaa.
Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen
Työssä jaksaminen on monen osatekijän summa. Tärkeitä elementtejä ovat esimerkiksi työn mielekkyys, työympäristö, työn ja vapaa-ajan sopiva balanssi ja oma terveydentila. Mikäli työ on fyysisesti tai psyykkisesti liian kuormittavaa, on vaarana loppuun palaminen. Voimavarat eivät vain yksinkertaisesti riitä.
Stressin tai uupumuksen tunnistaminen on tärkeää. Uupumuksen saattaa karistaa jo lyhyessäkin ajassa, mutta joskus palautuminen saattaa kestää kauemmin. Työstä voidaan joutua olemaan poissa pitkiäkin aikoja. Pitkittyneet sairaslomat kuormittavat niin työntekijöitä kuin työnantajia. On tärkeää, että työyhteisössä pystytään tunnistamaan tilanteet, jolloin jaksaminen on vaakalaudalla.
Työympäristössä yksi suuri jaksamiseen vaikuttava tekijä on varmasti ihmisten väliset suhteet. Työkaverit. Myrkyttynyttä työilmapiiriä voi yrittää puhdistaa avoimella keskustelulla, mutta tilanteen huonontuessa on joissain tapauksissa työpaikan vaihtaminen olla se paras vaihtoehto.
Mielekkyys tuo työhön merkityksellisyyttä
Merkityksellisyyden tarve on inhimillistä. Työn merkityksellisyys on suoraan yhteydessä työhyvinvointiin ja yksilön kokonaisvaltaiseen terveydentilaan. Merkityksellinen työ on muun muassa sujuvaa, mielekästä ja yksilön omia vahvuuksia vastaavaa. Haasteita janoava ihminen hakeutuu mitä luultavimmin enemmän painetta ja vastuuta sisältävään työhön. Rutiineja rakastava yksilö viihtyy varmemmin selkeästi aikataulutetussa ja juuri niiden rutiinien varaan rakennetussa työnkuvassa.
Työn mielekkyyteen voi vaikuttaa jossain määrin myös jokainen itse. Omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää. Jos ihminen joutuu työssään jatkuvasti toimimaan vahvuusalueidensa ulkopuolella ja opettelemaan uutta, on työnteko kuluttavaa ja saattaa käydä kohtuuttoman raskaaksi. Liiallisen kuormituksen ja kiireen tunnistaminen ajoissa sekä niihin reagoiminen voivat estää uupumukselta tai työhön leipääntymiseltä.
Työhyvinvointi on kaikkien yhteinen asia. Mikäli jokainen vastaa omasta osuudestaan työyhteisössä, palvelee se kaikkia tasapuolisesti. Työilmapiiri on ihmiselle elämän sosiaalisena osatekijänä tärkeä. Positiivisiin asioihin keskittyminen sekä itsensä ja työtovereiden kiittäminen auttavat niin yksilöä itseään kuin hänen ympärillään työskenteleviä jaksamaan. Ihan jokaisesta asiasta ei tarvitse innostua, mutta jo hyvin olevien asioiden tunnistaminen lisää työn mielekkyyttä.
Masu tuo työelämään epätasapainoa
Mitä sitten, jos tasapainoa horjuttaa asia, johon ei itse pysty vaikuttamaan?
Odottamaton krooninen sairaus voi tuoda mukanaan isoja muutoksia työelämään. IBD-sairauden aktiivivaiheen aikana suoliston tiheä toiminta voi aiheuttaa suuria haasteita työelämässä. Missä tahansa työroolissa, jossa tekijä on sidottuna työpisteeseensä, on vaikea selviytyä IBD-sairauden kanssa.
Asiakaspalvelutehtävissä, esimerkiksi myyjänä, työskentelevän ei ole helppoa ilmoittaa pitkässä jonossa seisoville asiakkaille yllättäen, että kassa sulkeutuu nyt hetkeksi. Tämä olisi kuitenkin ainoa vaihtoehto, mikäli vessaan on päästävä saman tien ja tuuraaja ei pääse tarvittaessa paikalle.
Jotkin työtehtävät eivät ole juurikaan yhteensovitettavissa IBD-sairauden kanssa. Mitä nämä huonosti soveltuvat työt ovat, on yksilöstä ja hänen sairauden oireilustaan kiinni. Toiselle sopii fyysinen työ ja toinen viihtyy paremmin paikoillaan. Mielekästä työtä etsiessä tulee ottaa huomioon muiden mielekkyyttä edistävien tekijöiden lisäksi IBD-sairauden aiheuttamat tarpeet.
Masu mukana työpaikalla
Elisa Leppilammen Mutkia masussa -podcastin neljännessä jaksossa kuullaan erilaisia tarinoita työelämästä IBD-sairauden kanssa. Elisa jakaa omia kokemuksiaan muun muassa työskentelystä elokuvateatterissa diagnoosin saatuaan. Työ aiheutti haasteita, mutta hyvin toimivassa työyhteisössä sopivat ratkaisut vaikeisiin päiviin löydettiin yhdessä. Sairaslomapäiviä kertyi kuitenkin roimasti ennen oireiden pahimman aallon rauhoittumista.
Jaksossa käydään myös läpi sitä, minkälainen matkakumppani IBD-sairaus voi olla. Elisalla jäi matkustelu haavaisen paksusuolentulehduksen diagnoosin myötä huomattavasti vähemmälle. Hän kävi yhdellä ulkomaanmatkalla diagnoosin jälkeen ja kokemus oli epämiellyttävä. Tämän jälkeen reissut ulkomaille jäivät useaksi vuodeksi kokonaan pois. Kaikille tilanne ei ole kuitenkaan sama. Oikealla asenteella lomasta voi saada aivan yhtä nautinnollisen ja rentouttavan, kuin ilman IBD-sairautta rantahiekoille kirmaavakin.
Jaksossa lisäksi tarinaansa jakamassa Sanna Lönfors.
Leo Kirjonen