Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen pitää miehensä Harri Kärkkäisen kanssa maitotilaa Kiuruvedellä. Seitsemän vuotta sitten Hannakaisa sai idean lähteä jalostamaan karjaa tuottamaan maailmalta löytynyttä A2-maitoa ja kehitti siitä uuden elintarvikkeen.
Maatalousyrittäjä ja kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen. (Kuva: Elisa Leppilampi)
Maitotuotteita on pelkän maidon lisäksi moneen lähtöön. Pitkältä listalta löytyy muiden muassa piimä, jogurtti, juusto, voi sekä kuumana kesäpäivänä ihanasti maistuva jäätelö. Minulla menee maitotuotteista hieman masu sekaisin, joten käytän laktoosittomia tuotteita. En ole ainoa laktoositonta ravintolassa pyytävä ja kaupassa metsästävä kuluttaja. A2 – maitoa on ruvettu jalostamaan ja tuottamaan Uudessa-Seelannissa noin 20 vuotta sitten. Tutkimusten mukaan se ei aiheuta mahanpuruja samassa mittakaavassa kuin tavallinen maito. Nykyään A2 – maidon tuotanto on jalkautunut myös Suomeen ja kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen on kehittänyt siitä aivan uuden elintarvikkeen. Saan tutustua tuotteen syntytarinaan sekä maitoa tuottavaan Kärkkäisen sukutilaan Kiuruvedellä.
Tila toimii perheen yhteistyöllä
Rapakon tilan navetassa lehmillä on vesisängyt. (Kuva: Elisa Leppilampi)
Kiuruvedellä sijaitseva Rapakon tila on Kärkkäisen sukutila, jolla on tuotettu maitoa jo monta sataa vuotta. Tällä hetkellä ohjaksissa ovat Hannakaisan lisäksi hänen miehensä Harri Kärkkäinen.
Harri on ollut isäntänä noin 20 vuotta ja Harri on yhdestoista Kärkkäinen sukupolvien historiassa, jotka tuottaa suomalaista ruokaa. Minä olen ollut tässä Harrin puolisona yrittäjänä 13 vuotta, Hannakaisa kertoo.
Hannakaisa on toiminut toistakymmentä vuotta myös kansanedustajana maatilan töiden ohessa. Arjen rakentaminen Helsingin ja Kiuruveden välillä ei ole ollut täysin mutkatonta, mutta Hannakaisan ja Harrin äidit ovat olleet korvaamaton apu, varsinkin perheen lasten ollessa vielä taaperoiässä.
Ilman heitä se toiminta kansanedustajana ei olisi ylipäänsä onnistunut, myöntää Hannakaisa.
Vuodenkierto määrittelee hyvin vahvasti tehtäviä töitä. Kesä on todella kiireistä aikaa, ja Harri on nytkin paraikaa pellolla tekemässä rehua, jotta lehmille riittää talveksi syötävää. Lehmiä poikii ympäri vuoden ja se säätelee päivärytmiä, koska poikiminen voi tapahtua mihin vuorokauden aikaan tahansa. Välillä navettaan täytyy mennä keskellä yötä. Tilalla on noin 130 lehmää lypsyssä ja toinen samanmoinen nuorta karjaa kasvamassa.
Omilta pelloilta tuleva korsirehu riittää talveksi, mikäli sääolosuhteet suosivat ja tulee hyvä sato. Hannakaisan mukaan tänä vuonna tilanne näyttää hyvältä. Heillä on vain vähän yli kymmenen hehtaaria peltoalaa vuokralla ja loput ovat omia.
Mieheni on raivannut vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana 70 hehtaaria hyvin kiviseen maahan peltoa, mutta siitä nyt kannattaa ja voi olla iloinen, että tässä talouskeskuksen ympärillä on lähes kaikki meidän pellot, Hannakaisa toteaa tyytyväisenä.
Tilalla on Hannakaisan ja Harrin lisäksi yksi työntekijä. Pääsääntöisesti he pyrkivät selviämään kolmistaan, mutta rehunkorjuun aikana töitä tehdään yhdessä naapuritilan perheen kanssa. Sieltä löytyy monta poikaa, joten traktorikuskeista ei ole pulaa. Pariskunnan omat pojat ovat myös hyvää vauhtia kasvamassa kuskeiksi. Kylältä löytyy vielä lisäapua kiirehuippuihin tarpeen vaatiessa.
Uuden tuotteen luomisprosessi vaatii aikaa
Hannakaisan ja Harrin pojat osallistuvat tilan töihin. (Kuva: Elisa Leppilampi)
Kaikki alkoi seitsemän vuotta sitten. Hannakaisa oli kuullut monelta viljelijältä kysymyksen, että voiko hän eduskunnassa vaikuttaa maidonhintaan. Valitettavasti asiat eivät etene niin, eikä eduskunnassa tai hallituksessa voida nostaa maidonhintaa. Hän kuitenkin pohti, miten maailman puhtaimmalle maidolle saisi lisäarvoa. Lopulta innostunut karjanjalostaja löysi maailmalta A2 – maidon.
Mulla on terveystieteiden maisterin koulutus, niin mä näin siinä, että tämä on se juttu, johon minä haluan tarrautua kiinni, Hannakaisa kuvailee prosessin alkuvaiheita.
A2 – maidon proteiinirakenne poikkeaa tavallisesta maidosta. Moni maidosta vatsaoireita saanut ihminen on huomannut, että tämä maito ei aiheuta samanlaista reaktiota, varsinkin jos se on homogenoimatonta. Niinpä Hannakaisa lähti pikkuhiljaa jalostamaan omaa karjaa. Parituksessa käytettiin vain sellaisia sonneja, jotka jättivät jälkeläisiin kyvyn tuottaa A2 – maitoa.
Jalostus on pitkäjänteistä työtä, ja nyt seitsemän vuoden jälkeen on tilanne, että meillä alkaa olla koko karja tuottamassa tätä A2-maitoa, sanoo Hannakaisa.
Hän perusti vuonna 2018 Taitomaito Oy – yrityksen, jonka kautta hän on itse kehittänyt uutta elintarviketta. Jalostustyö ja tuotekehitys erillisen yrityksen kautta mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa muut tilat voivat lähteä mukaan tuotantoon. Aivan yksin ei Hannakaisa ole joutunut suurta työtä tekemään.
Ehkä suurinta viisautta on se, että mitä itse osaa ja varsinkin se, että mitä itse ei osaa. Mä olen hankkinut sitä parasta osaamista siihen rinnalle, hän toteaa.
Suonenjokelainen Kehitysyhtiö Savogrow Oy on ollut tärkeässä roolissa. Heidän tiloissansa on kehitetty Hannakaisan toiveiden mukaan uusi Sametti – hyvinvointijuoma, joka löytyy kauppojen hyllyiltä tänä syksynä.
Asiantuntijoiden avulla saatiin kehitettyä samettista hyvinvointia
Vastasynnyttänyt lehmä on alkuun eristyksessä, kun sen vointia seurataan.
(Kuva: Elisa Leppilampi)
Uuden liikeidean saatuaan Hannakaisa otti ensimmäisenä yhteyttä ProAgriaan. Siellä tehtiin alkuun kannattavuuslaskelmat. ProAgrian asiantuntijat osasivat myös ohjata Hannakaisan ELY – keskuksen yrityksen aloittamistukien piiriin.
Tuotekehittelyn edetessä mukaan tuli Kehitysyhtiö Savogrow Oy. Tuotteen lähtökohtana on Hannakaisan mukaan se, että elintarvikkeeseen tulee vain terveyttä. Pääraaka-aineena on tilan oma A2 – maito. Mukaan lisätään joko mustikkaa tai puolukkaa, mutta ei minään mehuna, vaan koko marja siemenineen ja kuorineen jauhetaan hienoksi. Tuotteesta löytyy myös kauraa, ja riittävän makeuden tuo omena. Kaikki ainesosat ovat sataprosenttisen suomalaisia ja tukevat terveyttä, eikä mukana ole lisättyä sokeria tai makeutusaineita.
Mulle oli tosi tärkeää äitinä ja tämän oman terveystieteilijän pohjakoulutuksen kautta, että on sellainen välipalatuote, jonka voi antaa minkäikäiselle perheenjäsenelle tahansa, Hannakaisa painottaa.
Toinen Hannakaisalle tärkeä asia oli se, että tuotetta ei prosessoida teollisesti, jotta maitoherkät ihmiset pystyvät myös käyttämään sitä.
Siinä kun ei ole teollisesti komponentteja eritelty, pelkästään UHT – käsittely, jotta se säilyy. Tätä kautta siitä saatiin tuote, joka on säilyvä ja arkeen äärettömän hyvin sopiva, hän selventää.
Yrittäjyys maatalousalalla vaatii tekijältään paljon
Leo tutustuu uuteen Sametti - välipalajuomaan. (Kuva: Elisa Leppilampi)
Hannakaisan katsoessa oman elämänhistoriansa ajalla maataloudessa tapahtunutta muutosta, saa hän huomata EU:n tuoneen mukanaan suuren vaikutuksen. Kaikkea on pitänyt laajentaa, ja kannattavuutta täytyy nostaa sitä kautta, että tuottaa enemmän. Tämä nostaa esiin kysymyksen yrittäjien omasta jaksamisesta.
Myös Venäjän vastapakotteet toivat ison muutoksen, että siihen saakka meilläkin oli kaksi työntekijää, mutta kun maidon litrahinta putosi hetkessä yli 20 prosenttia, niin meidän piti sitten luopua toisesta työntekijästä, Hannakaisa kertoo.
Ristiriitaiseksi tilanteen tekee se, että työnmäärä ei suinkaan vähene, vaan yrittäjien täytyy itse tehdä enemmän. Maatiloilla on monista muista yrityksistä poikkeava tilanne siinä mielessä, että toiminnassa on tavallaan koko elämän piiri.
Tässä on avioliitto, tässä on sukujen historia, se yrittäminen ja työelämä kaikki samassa paketissa. Jos siihen tulee isoja säröjä, niin ne on isoja juttuja sitten sille koko elämälle, Hannakaisa pohtii.
Muutama vuosikymmen taaksepäin oli ikään kuin itsestäänselvyys, että tilan jatkaja löytyy omista lapsista. Nykypäivänä maailma on muuttunut, ja uudet vaatimukset asettavat tuleville alkutuottajille suuria haasteita. Hannakaisan ja Harrin tilalla on kyse vielä tiiviistä perheyrityksestä, kuten on monilla muillakin tiloilla, ja se aiheuttaa omat lisähaasteensa. Parisuhteelle ja omille lapsille on tärkeää löytää aikaa, ettei kaikki pyöri vain töiden ympärillä.
Kaiken kaikkiaan niitä tapoja ja keinoja, että suomalainen ruoantuotanto elää, säilyy ja voi hyvin, niin niitä täytyy löytää, toteaa Hannakaisa.
Hän itse saa intoa ja motivaatiota omasta liikeideastaan. On hienoa nähdä, että ihan tavallinen ihminen voi lähteä kehittämään ja innovoimaan maailman puhtaimmassa luonnossa tuotetuista raaka-aineista jotain uutta.
Kun meillä olosuhteet on niin puhtaat ja me tehdään kunnianhimoisesti hyvää työtä, niin meidän pitää pystyä nostamaan sitä jalostusastetta korkeammaksi, jotta siitä saadaan riittävä toimeentulo ja sitä kautta jaksamme itse yrittäjinä ja pystytään huolehtimaan, että myös ne eläimet voi hyvin tuolla navetassa, Hannakaisa korostaa.
Kuluttajille maailman parasta ruokaa
Kiuruveden alueella on paljon peltoja viljelyssä. (Kuva: Elisa Leppilampi)
Suurimman kiitoksen ja motivaation Hannakaisa saa siitä, että välillä onnistuu. Hän kertoo Harrin saavan mielihyvää siitä, kun saadaan hyvälaatuista rehua ja pellot ovat hyvässä tuotantokunnossa. Ne ravinteet, mitä sinne laitetaan, päätyvät sinne rehuun, eivätkä mihinkään muualle. Karjaihmisille tuottaa myös iloa se, että lehmät voivat hyvin, tuottavat hyvin, ovat pitkäikäisiä ja synnyttävät terveitä vasikoita.
Niistä pienistä arjen tapahtumista siellä navetassa päivittäin muodostuu sitten ne onnenpipanat, joilla aina jaksaa, hymyilee Hannakaisa.
Tämä kaikki antaa minulle kuluttajana varmuutta, että lopputuote on parasta mahdollista. Hannakaisa toivoo, että jokainen suomalainen osaa suosia ja arvostaa kotimaista tuotetta.
Monilla tiloilla on omat Facebook - tai nettisivut, joista pääsee tutustumaan siihen tilan arkeen. Luota siihen, että täällä lähellä halutaan tehdä maailman parasta ruokaa meidän omien immeisten syötäväksi, viestittää Hannakaisa kuluttajalle.
Nämä samat viestit ovat toistuneet toimialasta toiseen. Otetaan siis neuvosta vaari ja valitaan turvallinen, terveellinen, herkullinen ja ekologinen tuote. Valitaan suomalainen tuote.
Elisa Leppilampi