Mutkia masussa-Podcastin kolmannessa jaksossa sukelletaan mielen syvyyksiin. Fyysinen hyvinvointi on ihmiselle tärkeää, mutta vähintäänkin yhtä tärkeä osa-alue on ihmisen mieli. Kehon ja mielen kokonaisvaltainen terveys; mielenterveys.
Koko kausi nyt kuunneltavissa SPOTIFYssa! Kuuntele ja jaa kaverille!
Mikä tahansa elämänmullistus on kova muutos mielelle. Niihin reagoidaan usein koko keholla. Elimistön stressitaso voi nousta, nukkuminen saattaa vaikeutua, päivittäiset asiat unohtuvat mielestä tai mielenterveys saattaa järkkyä. Ihminen on kokonaisuus ja usein me reagoidaan uusiin tilanteisiin koko elimistöllä. Stressireaktion vapauttamien hormonien jatkuva eritys lisäävät sairastumisalttiutta.Myös stressiin liittyvä ahdistus kuormittaa mielenterveyttä.
Kroonisen IBD-sairauden diagnoosin myötä ihmisen elämässä tapahtuu odottamaton muutos. Yllättävässä ja negatiivisen sävyn omaavassa tilanteessa ihmismieli aloittaa sopeutumisprosessin. Joskus ihmisen omat voimavarat eivät riitä selviytymään tästä sopeutumisprosessista. IBD-sairaudet oireilevat eri tavoin ja lääkehoitojen tarve vaihtelee. Myös elämänlaadun ja elintapojen muutokset ovat toisilla radikaaleja, ja toisilla ne saattavat tarkoittaa vain pientä ruokavalion tarkistusta.
Sairauden mukana tuleva muutos voi olla kuormittava taakka psyykelle, etenkin nuorena sairastuneelle. Nuoren sosiaalinen kehittyminen jatkuu todetusti ainakin 25-vuotiaaksi saakka. Parikymppisenä sairastuneen mielen kehittyminen voi saada kovan kolauksen kroonisen sairauden diagnoosista.
Tunnereaktioon liittyy aina jokin kehollinen reaktio. Voimakkaan tunnejärkytyksen tilanteessa kehossa lähtee liikkeelle elintärkeä ja luonnollinen selviytymisreaktio, joka valmistaa joko taistelemaan tai pakenemaan. Kehossa tämä tuntuu sydämen sykkeen nopeutumisena, hikoiluna ja lihasten jännittymisenä. Tarkkaavaisuus rajautuu ja keskitymme olennaiseen, selviytymiseen.
Mielenterveys
IBD-sairauden aktiivivaiheissa lääkityksenä käytetään usein kortisonia, joka on tehokas lääke monen eri sairauden oireisiin. Tehon lisäksi kortisonilla on sivuvaikutuksia, jotka ilmenevät yksilöllisesti. Yleisiä sivuvaikutuksia ovat esimerkiksi turvotus, haavojen hidas paraneminen ja liian matalat kaliumtasot. Kortisoni voi vaikuttaa myös mielialaan. Psykiatriset häiriöt ovat määritelty melko harvinaisiksi.
Mielenterveys koostuu useista eri osatekijöistä. Tietenkin kasvu- ja elinympäristö ovat suuressa roolissa mielen kehityksen lähtötilanteessa. Sosiaalisen tuen saanti. Perheen ja ystävien läheisyys, fyysinen terveys sekä myönteiset ihmissuhteet vaikuttavat erittäin positiivisesti mielenterveyteen. Mielenterveyttä tukevat riittävän hyvä itsetunto, turvallinen elinympäristö ja hyvät ongelmanratkaisutaidot.
Mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ei ole aina helppoa saati yksiselitteistä. Monet oireista voivat olla ohimeneviä, eikä oireita välttämättä edes ehditä tunnistaa. Eri elämänvaiheet kuormittavat mielenterveyttä eri tavalla. Ruuhkavuodet, ikäkriisit, opiskelupaineet tai vastaavat hetkelliset tilanteet aiheuttavat moninaisia reaktioita. Tilapäinen henkinen pahoinvointi vaikeassa elämäntilanteessa on normaalia.
Tärkeintä on muistaa, että kun mielenterveys järkkyy, on tärkeä tunnistaa tilanne ja saada siihen mahdollista tukea tai hoitoa.
Mielenterveys ja masu
Mielenterveydestä huolehtiminen on erittäin tärkeää IBD-sairauden kanssa elävälle. Suolistolla ja psyykellä on herkkä yhteys. Ahdistus, stressi ja mahdollisesti jopa masennukseen sairastuminen voivat vaikeuttaa suolisto-oireita. Tämä yhteys toimii myös toiseen suuntaan; huonosti voiva suolisto voi vaikuttaa negatiivisesti mielialaan ja lisätä stressiä. Jo pelkät tiheät vessakäynnit luovat arkeen omat rasitteensa.
Syöminen ja ruokailu ovat tärkeässä osassa sosiaalista elämää. Ruoka tuo monelle turvaa, lohtua ja mikä tärkeintä, se maistuu hyvältä. Toisille se on taas vain energiaa, polttoainetta, jonka avulla päästään seuraavaan pisteeseen. Jokatapauksessa ruoka on meille elintärkeää. Kun sen prosessointi elimistössä vaikeutuu, aiheuttaa se vääjäämättä päänvaivaa. Ruoka ei olekaan enää se mukava, jokapäiväinen tuttu, vaan siitä saattaa tulla nurkassa lurkkiva mörkö. Kehon energiataso on selkeässä yhteydessä mielialaan ja toisinpäin.
Masu ja mieli
Mutkia masussa -podcastin kolmannessa jaksossa Elisa Leppilampi kertoo omista haasteistaan mielenterveyden kanssa saatuaan haavaisen paksusuolentulehduksen diagnoosin. Elisa kuuluu niihin, jotka kokevat tietyt kortisonin sivuvaikutukset erittäin vahvoina. Suurimman haasteen aiheutti lääkityksen sekä oireiden kanssa selviytymisen yhtälö.
Lääkityksestä johtuen Elisan elimistö koki epäedullisia metabolisia vaikutuksia. Valitettavan monet lääkkeet, joilla hoidetaan mielenterveydellisiä häiriöitä alistavat painonnousulle. Kuten jaksosta selviää, ei elintavat juuri vaikuttaneet halutulla tavalla, vaan paino nousi rajusti.
Tarjolla olisi ollut vertaistukea tukijärjestön kautta, mutta Elisa ei osannut tai ymmärtänyt hakeutua sen piiriin. Omien sanojensa mukaan hieman ujolle ja itsepäiselle Elisalle IBD-sairaudesta ja sen oireista puhuminen vieraiden ihmisten kanssa tuntui vaikealta. Tämä saattaa olla ominaista monille suomalaisille. Suolisto-oireista sekä psyykkisistä ongelmista vaietaan turhan usein.
Tarinoita on kuitenkin monenlaisia. Yhden näistä tarinoista kertoo tämän jakson haastateltava Jenni Häkkinen.
Leo Kirjonen
Lähteitä:
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos: Elintavat ja mielenterveyshäiriöt
Tilastokeskus: Käsitteet; sosioekonomia
Neurotieteen professori Eero Castrén; Miksi mieli järkkyy, Hyvä terveys.fi
Suomen mielenterveys Ry, Mieli
Nuorten mielenterveystalo