Varpion puutarha - yrityksen juuret ulottuvat 1970-luvulle saakka. Kasvatus alkoi pienestä, mutta vuosikymmenien mittaan toimintaa on kehitetty ja laajennettu. Nykyään yrityksessä on jo kolmas sukupolvi mukana toiminnassa.
Hannu ja Tuukka ylpeinä tarjoaa Leolle kotiinviemisiä. (kuva: Elisa Leppilampi)
Kuinka yleistä on ammatin periytyminen sukupolvelta toiselle ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat? Tunnen useita lääkäreitä sekä juristeja, jotka ovat jatkaneet ammatinvalinnassaan vanhempiensa jalanjäljissä. Ei ole kuitenkaan sanomalla selvää, että jalkapalloilijan jälkikasvu päätyy ammattilaispelaajaksi, tai muusikon lapset siirtyvät automaattisesti lavan reunalta sivustaseuraajan roolista yleisön eteen esiintymään. Oma isäni on muusikko ja olisi minustakin voinut tulla musiikinalan ammattilainen, mutta vanhemmilta ei koskaan ole tullut painostusta mihinkään suuntaan, ja olen saanut valita omat reittini vapaasti.
Vahvan ammatti-identiteetin omaavat työt ovat herkästi seuraavalle polvelle periytyviä. Tästä hyviä esimerkkejä ovat sekä lääkärin että juristin ammatit. Vanhemmilta saadun opin lisäksi geeniperimän mukana tulevat kyvyt antavat tiettyjä valmiuksia. Myös toiminnalliset ammatit, joiden touhuissa lapset voivat olla nuorelta iältä lähtien mukana, antavat heille suuntaa kohti aikuisiän työroolia. Perheen omistuksessa oleva yritys saattaa olla myös merkittävä tekijä ammatin periytymisessä. Tästä löytyy hyvä esimerkki Orimattilasta Varpion puutarhalta.
Kaikki lähti liikkeelle kurkusta
Hannu ja Tuukka Varpio tomaattiviljelmien ympäröimänä. (kuva: Elisa Leppilampi)
Hannu Varpio pitää poikansa Tuukka Varpion kanssa Varpion kasvihuonepuutarhaa sekä kasvihuoneyritystä Orimattilassa. Puutarhalla kasvatetaan salaattia, tomaattia ja kurkkua sekä uudempina tuotteina yrttejä sekä erilaisia versotuotteita. Hannun vanhemmat ovat perustaneet yrityksen alun perin Lohjalle 1970-luvulla. Alkuun yrityksen päätuote oli kurkku.
Kurkun sesonki kesti sinne syyskuulle ja sitten se vaihtui joulutähteen. Ja sitten tammikuun lopussa taas kurkkua, kertoo Hannu toiminnan alkutaipaleesta.
Hannu lähti veljensä kanssa mukaan yritykseen ja he halusivat laajentaa toimintaa. Tämän seurauksena Orimattilaan perustettiin konttori ja ensimmäinen kasvihuone vuonna 1987. Vuosien aikana Lohjan toiminta jäi pois, ja nykyään Orimattilaan täysin keskittyneen yrityksen peräsimessä ovat Hannun lisäksi Tuukka puolisonsa Iitun kanssa.
Puutarhan perusarkeen kuuluu sadonkorjuu, kasveille tehtävät hoitotyöt, tuotteiden pakkaaminen sekä tilausten toimittaminen kauppoihin. Vuodenajat vaikuttavat työnmäärään kasvun kiihtyessä kevättä ja kesää kohden. Kesällä työntekijöitä tarvitaan arviolta kaksikymmentä, kun taas hiljaisemmalla talvikaudella selvitään viidentoista työläisen voimin. Jokainen päivä ei siis ole samanlainen, mutta Hannun mukaan tavoite on, että rutiineilla saadaan prosessit hyvin hallintaan.
Miten Varpiot päätyivät syötävien kasvien sekaan?
Tilalla on oma myymälä, josta voi hakea varmasti tuoreet herkut ruokapöytään tai vaikka lahjaksi. (kuva: Elisa Leppilampi)
Hannu on tähän työhön oppinut ja kasvanut kotona. Vanhemmat opettivat hänelle, että tämä on rehellistä työtä. Hänellä itsellään on kuitenkin oma suhtautumisensa asiaan.
Mä itse ajattelen, että kaikki työ mistä saa rahaa on hyvää. Ei sitä sillä tavalla lajitella, Hannu toteaa.
Tehdystä työstä tulee kuitenkin ajoittain hyvää palautetta, ja kykenevyys vaikuttaa omaan työhönsä motivoi jatkamaan. Taustalla on myös ajatus siitä, että Suomessa tarvitaan kasviruoantuotantoa ja jonkun sitä täytyy tehdä.
Kyllä tämä ihan järkevältä ja mielekkäältä tuntuu edelleen, hän myöntää.
Tuukalle ei ollut itsestäänselvyys, että hän tulisi jatkamaan toimintaa. Hän muutti Helsinkiin opiskelemaan insinööriksi ja ehti tehdä alan töitä jonkin aikaa. Lopulta yhteistuumin Iitu – puolison kanssa he totesivat, että avulle voisi olla tarvetta, ja syntyi päätös lähteä kokeilemaan siipiä perheen yrityksessä.
Se yrittäjyys tässä kaikkein eniten kiehtoi ja haaste tämän kokonaisuuden pyörittämisessä, kertoo Tuukka.
Isänsä kaltaisesti Tuukka kokee, että tämä työ tulee suvusta perinteenä. Lisäksi hän ajattelee yhteiskunnallista vaikutusta. Yrityksen toiminta on eettistä ja kestävää tuotantoa, josta Tuukka on ylpeä. Hän uskoo toiminnalle olevan kysyntää myös tulevaisuudessa. Ympäristöasioiden tietoisuuden lisääntyessä ihmiset haluavat enenevässä määrin tietää, mistä pöytään katettu ruoka tulee. Varpioilla on tavoitteena pitää toiminta mahdollisimman avoimena.
Voidaan pitää avoimien ovien päiviä tai tehdä tällaisia tv - ohjelmia, jotta ihmiset pääsee kurkistamaan minkälaista täällä se meidän arki on, sanoo Tuukka naurahtaen.
Varpion puutarhalta myydään tuotteet lähialueiden kauppoihin. Puutarhalla on myös oma myymälä, johon lähialueen asiakkaat voivat tulla itse ostoksille. Lähiruokaa suositaan muun muassa tuoreuden, turvallisuuden, jäljitettävyyden sekä alueellisen ruokakulttuurin korostumisen takia.
Vaikutus ympäristöön
Kasvihuoneiden lämmityksessä käytettävää puuhaketta. (kuva: Elisa Leppilampi)
Suurin puheenaihe kasvihuonepuutarhan toiminnan ympäristövaikutuksissa on varmastikin energiankäyttö. Suomessa on luovuttu öljyn käytöstä. Varpion puutarhalla poltetaan haketta, jotta saadaan lämpöä. Talvella kuluu myös sähköä. Hannun mukaan puunpolttaminen tulkitaan bioenergiaksi, joka on uusiutuvaa energiaa, ja sähkö voidaan ostaa vesivoimana. Hannu ei halua liikaa miettiä näitä asioita ja ne kuuluvat hänen mielestään enemmän politikoille. On kuitenkin useampia asioita, jotka puolustavat toimintaa.
Me tehdään kohtuullisen tehokkaasti, ja me saadaan niistä panoksista paljon irti, joita meillä on, selvittää Hannu.
Vesivarannot ovat Suomessa terveellä pohjalla. Lisäksi työvoimakohtelu on Hannun mielestä Suomessa lähtökohtaisesti paremmassa kunnossa kuin monissa muissa maissa. Hänen mielestään se on asia, josta yhteiskunnassa tulisi puhua enemmän.
Kyllä se energiankäyttö on hyvä kysymys. Meidän homma on siinä, että me pyritään valjastamaan se energia mahdollisimman hyvin, että saataisiin hyvää satoa, jatkaa Tuukka.
Ruoantuotanto kuluttaa aina enemmän tai vähemmän resursseja, mutta Varpiot pyrkivät toiminnassaan hyödyntämään käytössä olevat resurssit tehokkaasti.
Asiakaslähtöinen toimintatapa
Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat luonnollisesti paikalliset kaupat, kuljetusliike ja tavarantoimitus. Varpioille on tärkeää, että heille löytyy palvelut läheltä. Lisäksi ProAgriaan on oltu ajoittain yhteydessä ja sieltä saatu apua tarpeen vaatiessa. Viimeisenä mainittakoon Varpioiden tärkeänä ja haluttuna yhteistyökumppanina pitämä kuluttaja.
Meidän toimintapa on periaatteessa asiakaslähtöinen, ja pystytäänkö me reagoimaan asiakkaan toiveisiin, niin kyllä, Hannu painottaa.
Asiakkailta tulleiden palautteiden myötä tuotteita pyritään kehittämään paremmiksi ja kokeillaan myös uusia. Näissä prosesseissa menee aina kuukausia ja ne vaativat harjoittelua sekä uuden opettelua, mutta palaute on aina toivottua.
Se, että me saadaan suoraa palautetta ja pystytään sitä hyödyntämään ja käyttämään, niin kyllä sillä on merkitystä ja se meitä kiinnostaa ja motivoi, sanoo Hannu.
Jaksossa Tuukka kertoo Leolle, mitä kaikkea heidän ruoantuottajina tulee ottaa huomioon. (kuva: Elisa Leppilampi)
Palautteen antamisen lisäksi Varpiot toivovat kuluttajilta napakkaa tiedon vaatimista ja kyseenalaistamista. Esimerkiksi Hannu nostaa sen, kuinka valmiiksi pakatuissa vihanneksissa voi olla merkintä: ”Valmistettu Suomessa”. Kuluttajana minä tulkitsen tämän niin, että pakkauksessa oleva salaatti tai kurkku on kotimaista. Todellisuudessa sisällä oleva tuote on peräisin ulkomailta, mutta pakkaustyö on tehty Suomessa, johon merkinnällä viitataan.
Minun puolesta saa ostaa ulkomaista, mutta se on harmi, että ihmistä harhautetaan ostamaan espanjalaista, jos se haluaa ostaa kotimaista, Hannu toteaa.
Varpioiden viestit ovat selviä. Kotimaista kannattaa suosia, mutta täytyy olla tarkkana, että saa sitä mitä haluaa. Palautetta saa ja kannattaa antaa.
Isästä ja pojasta molemmista huokuu intohimo tekemäänsä työtä kohtaan sekä suunnaton halu parantaa ja kehittyä. Vaikka Tuukka näki aiemmin tulevaisuutensa jossain muualla, vaikuttaa oikea ammatti löytyneen sittenkin perheyrityksestä. Hän ei päätynyt isänsä jalanjälkiin painostuksen alla, vaan vapaa valinta toi hänet omille juurilleen.
Elisa Leppilampi
Comments