Search
  • Leo Kirjonen

Perunan suosio on lähtenyt uuteen nousuun

Peruna on Euroopan eniten ihmisravinnossa käytetty kasvis. Suomessa perunan kulutus on pudonnut 1960-luvulta noin puoleen, mutta kyllä sitä Suomessa edelleen syödään. Monikäyttöistä kasvia viljellään suuressa mittakaavassa Hirvosen perunatilalla.


Aivan pellolla - ohjelman juontaja Leo Kirjonen sekä Hirvosen perunatilan

yrittäjä Ville Hirvonen. (Kuva Jouni Räsänen)


Etelä – Amerikan Andien alueelta peräisin oleva peruna on tällä hetkellä Suomessa trendikäs kasvi. Tämän vuoden elokuussa julkaistiin Peruna – niminen komediaelokuva, joka kertoo perunan rantautumisesta Suomeen 1600 – luvulla. Peruna on Euroopassa ihmisravintona eniten käytetty kasvis. Minulla on erilaisten kastikkeiden lisänä ateriassa pääsääntöisesti pasta, riisi, tai niitä pienemmän hiilijalanjäljen omaava peruna. Minkälaista tämän trendikasvin viljely on?


Perunaa viljelevä prätkäjätkä


Hirvosen peruna Oy – yritystä ja suurta perunatilaa Liperissä Mattisenlahdella pyörittävä Ville Hirvonen saapuu paikalle moottoripyörällä. Rempseän miehen tilalla kasvatetaan ruokaperunaa ja kunnostetaan se kauppoja varten. Kauppakunnostus tarkoittaa perunoiden lajittelua ja pakkausta.

Peruna on tilan päätuote ja viljelyssä on noin seitsemän eri lajiketta. Vuosittain otetaan kokeiluun joku uusi lajike, ja uusia tuotteita testataan omassa keittiössä. Lisäksi viljakierrossa on siemenviljaa, öljyretikkaa ja nurmea. Toiminta työllistää kolme vakituista työntekijää Villen lisäksi ympäri vuoden.

  • Syksyllä on enemmän porukkaa sadonkorjuun aikaan, mutta muuten mennään omalla porukalla. Joitain heittoukkoja on aina sitten apuna, kertoo Ville.

Tilalla ei ole omaa myymälää ja torimyynti on lopetettu vuonna 1995. Tuotteet myydään pääosin suoraan Pohjois-Karjalan Osuuskaupalle.

  • Joitakin K-kauppoja on ja Citymarket, Suur-Salon Prisma ja S-Marketteja on myös meidän asiakkaita, Ville jatkaa.

Tilalla on viljelty perunaa yli 40 vuotta. Yrityksellä on ollut oma logo jo noin 30 vuotta ja Ville uskoo, että siitä kyllä tunnistetaan heidän tuotteensa.


Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2009


Ville tekee työmatkat moottoripyörällä. (kuva: Jouni Räsänen)


Villen isä aloitti tilan pidon vuonna 1974. Viljely aloitettiin kodin pihamaalla hyvin pienessä mittakaavassa. Siitä toimintaa lähdettiin laajentamaan ja kehittämään eteenpäin.

  • Se meni tyyliin kuokka ja sanko – meiningillä sillon, ja nyt on perunapinta-alaa 50 hehtaaria, Ville kuvailee muutosta.

Hän otti ohjat käsiinsä vuonna 2009, kun yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos. Toiminnan laajentamista muihin tuotteisiin on tullut pohdittua, mutta Ville on päättänyt, että tällä hetkellä keskitytään pelkästään perunankasvatukseen. Toki hänellä pyörii erilaisia skenaarioita mielessä aika ajoin ja mielenkiintoa laajempaan toimintaan on olemassa. Toistaiseksi kuitenkin työpanos ja suuret investoinnit on rakennettu perunan ympärille.

  • Keskitytään tähän yhteen mahdollisimman laadukkaasti ja ollaan mahdollisimman paljon esillä, että paikallinen kuluttaja ottaisi sen meidän pussin kaupasta, Ville sanoo.

Viljelykierrolla puhdistetaan ja parannetaan maata


Perunat varastoidaan 500 kilon laatikoihin, joiden siirtelyyn tarvitaan riittävä kalusto.

(kuva: Jouni Räsänen)


EU:n asettamat rajoitteet vaikuttavat työhön perunanviljelyssä. Vesistöihin on tiettyjä suojakaistoja, joita täytyy noudattaa. Luonto otetaan toiminnassa huomioon tehokkaalla viljelykierrolla. Yhdellä pellolla pidetään perunaa korkeintaan kolme vuotta, jonka jälkeen maata ruokitaan erilaisella viljelyllä.

  • Apilapitoista nurmea käytetään siellä paljon, joka sitoo typpeä. Murskataan se heinä sinne maahan, Ville selittää.

Viljellyn alueen vieressä on maakaistale, jolla kasvatetaan monivuotisia kasveja maanviljelyn aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Näitä suojakaistoja sijaitsee erityisesti jokien ja järvien varsilla. Ympäristön suojelun lisäksi kasveille luodaan mahdollisimman hyvä kasvuympäristö ja sen myötä saadaan puhdas sekä terve tuote kuluttajalle.

  • Viljaa pidetään sellaisessa viljelykierrossa, joka parantaa ja puhdistaa maata, sanoo Ville.

Hän kuvailee kotitarhan viljelijän kasvatuksen olevan erilaista kuin heillä. Suurella tilalla on isommat satotasot ja laadukkaampi sato.

  • Meillä otetaan pellosta viiden vuoden välein maanäytteet, joiden perusteella lannotetaan hivenaineet, biotiinit sun muut, että se kasvualusta on hyvä, Ville kertoo.

Perunankulutus on koronapandemian aikana lähtenyt uuteen nousuun


Tulevaisuudennäkymistä Villellä on sellainen kuva, että perunaa kulutetaan aina. Suurin muutos on raakatuotteiden vaihtuminen valmistuotteisiin. Pakastealtaista menee esimerkiksi ranskanperunoita ja lohkoperunoita. Perunaa löytyy myös monista valmisruoista. Kaupan kylmäkaapista löytyy valmiit kermaperunat, valkosipuliperunat, lihaperunalaatikot ja muut. Vaikka valmisruokia on kehitetty ja osassa niistä on panostettu kotimaisiin raaka-aineisiin, on ruoan maussa sekä laadussa valtava ero, kun verrataan kotona tehtyyn ruokaan.

  • Tää on tietysti mielenkiitosta nähdä, että kuinka kauan pesty raakaperuna ihmisiä kiinnostaa valita kaupasta, toteaa Ville.

Perunantuotannosta Suomessa on hänen mielestään ehkä lievää ylituotantoa. Monet tilat lopettavat perunanviljelyn kannattamattomuuden takia. Perunankulutus on mennyt aiempina vuosina selvästi alaspäin, mutta koronapandemian aikana ihmiset ovat Villen mukaan palanneet maanpinnalle. Syödään enemmän kotona ja ruoka valmistetaan itse. Kulutuksen kasvu näkyy alkutuottajan päädyssä.

  • Meillä pakataan pottua 20 pinnaa enemmän kuin aikaisempina vuosina, sanoo Ville.

Suurempana uhkana hän näkee säiden armoilla työskentelyn. Keväällä tehty valtava työ voi hänen mukaansa mennä täysin hukkaan jonkun sääilmiön takia.


Minkälainen on nykyaikaisen perunanviljelijän ammatti?


Hyväntuulinen kuvausryhmä tutustuu peltohommiin. (Kuva: Jouni Räsänen)


Ville on viihtynyt ammatissaan nyt 17 vuotta. Armeijasta päästyään hän hyppäsi puikkoihin saman tien täydellä teholla. Toki hän oli jo pikkupoikana tehnyt tilalla hommia, mutta päävastuun tilasta ja yrityksestä hän otti armeijan jälkeen. Kuormittavampina aikoina Ville on miettinyt, että mitä muuta sitä voisi tehdä. Toiminnan kehittämisen ja investointien kautta työstä on kuitenkin tullut mielekästä.

Tilalta löytyy laitteisto, joka muun muassa lajittelee perunat eri kokoihin, pesee ne ja tarkastaa laadun infrapunakameran avulla. Myyntiin kelpaamattomat perunat menevät joko eläinrehuksi tai jatkojalostukseen eli turhaa hävikkiä pyritään välttämään. Viimeisenä laadun tarkastaa vielä ihminen, jotta kauppaan lähtee vain parhaat yksilöt. Nykyaikaisista laitteista huolimatta kyllä ihmisillekin hommia tilalla riittää

  • 17 vuoden aikana olen 13 viikkoa pitänyt oikeata lomaa. Mutta nyt pyrin siihen, että tulen pitämään enemmän lomia, Ville sanoo painokkaasti.

Toiminnan jatkajasta on liian aikaista sanoa mitään, koska Villen omat lapset ovat vasta 4- ja 6-vuotiaita.

  • Saa nähdä mikä on 20 vuoden päästä tilanne, että kasvatetaanko täällä perunaa vai mitä täällä on pelloilla siinä vaiheessa. Se jää nähtäväksi, hymyilee Ville.

Perunanviljelijän ammatissa tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat jälleenmyyjät, joille potut toimitetaan. Tukihakemusasioissa Ville on käyttänyt ProAgrian palveluita. Lisäksi viljavuuspalvelu ottaa maanäytteet, tutkii ne ja lähettää viljelijälle tulokset.


Kuluttajan kannattaa valita lähellä tuotettua



Tänä vuonna on siirrytty kierrätettäviin muovilaatikoihin. (kuva: Jouni Räsänen)


Villen suurin toive kuluttajien suuntaan on se, että valittaisiin se paikallinen tuote kaupanhyllystä. Kotimaisen ja ennen kaikkea lähellä tuotetun ruoan valinta vaikuttaa moneen asiaan. Lähiruoasta maksettu raha jää omaan maakuntaan. Tämä mahdollistaa sen, että itse yrittäjä pystyy kehittämään tilaansa ja jatkamaan toimintaansa.

  • Suomalainen peruna on puhtaassa ympäristössä kasvatettu. Paikallinen tuote kannattaa valita sen takia, koska se on ekologinen, pienet rahtikulut, lähellä tuotettu ja sillä on työllistävä vaikutus, Ville painottaa.

Lapsena perunoita kaivettiin käsin torille myyntiin. Kun tilan toimintaa katsoo nykypäivänä, on siinä tapahtunut valtava muutos. Lapsuuden muistot ovat kuitenkin edelleen elävinä Villen mielessä. Perunaa käytetään myös viljelijän omassa keittiössä.

  • Paras perunaruoka on lohkoperunat uunissa tehtynä erilaisilla mausteilla maustettuna, hän kertoo.

Arkisena ruokana pidetty peruna on hyvä valinta ja monipuolinen raaka-aine erilaisiin kokkauksiin. Toivotaan, että sen suosio jatkaa nousuaan ja Villellä pysyy kädet täynnä töitä, vaikka kyllä lomaakin ahkeralle puurtajalle soisi.


Elisa Leppilampi

23 views0 comments

Recent Posts

See All