top of page
Search
  • Writer's pictureElisa Leppilampi

Onko särjessä mitään järkeä?

Updated: Oct 23, 2021

Jyväskylän Korpilahdelta löytyy Komppa-Seppälän tila, jolla tuotetaan Voi hyvin - hunajaa ja sekä Järki särki – kalasäilykettä. Ympäristöasiat ovat tärkeitä terveellisten tuotteiden tekijöille ja kaikki tuotanto on luomua.



Kirjoitin mielenkiinnosta Googleen hakusanaksi ”särki”. Särkikalan esittelyn jälkeen kerrotaan aiheesta useimmin esitetyt kysymykset. Neljän yleisimmän kysymyksen joukosta löytyi seuraavat: ”Voiko särkeä syödä?”, ”Onko särki hyvä ruokakala?” ja ”Miksi särki on roskakala?”. Jyväskylän Korpilahdella tilaa pitävät Marja Komppa ja Ari Seppälä eivät nähneet järkeä siinä, että särkeä pidetään roskakalana ja he päättivät tehdä asian eteen jotain. Lopputuloksena oli Järki särki – tuote.



Laaja-alaisesti alkanut toiminta rajattiin lopulta kahteen tuotantoalaan


Vertti ja Ari Seppälä sekä Marja Komppa ottavat Leon vastaan tilalle.

(kuva: Jouni Räsänen)


Arilla ja Marjalla on monipuolisesti kokemuksesta eri toimialoista ja töistä ennen maatalousyrittäjiksi ryhtymistä. Molemmat ovat valmistuneet Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta. Ari ja Marja halusivat asettua maalle asumaan. Parin vuoden etsinnän jälkeen oikea paikka löytyi Korpilahdelta vuonna 1990.

  • Vaikka olenkin kalatutkija koulutukseltani, niin oon päätynyt monenlaisiin hommiin, Jari sanoo.

Hän on ollut peruskoulussa biologian ja maantiedon opettajana. Työkokemusta on kertynyt myös mehiläistarhaajien neuvojana sekä kalojen parista. Marja teki myös erilaisia töitä ennen perheen lasten syntymää. Lopulta pariskunta aloitti päätoimisina yrittäjinä omalla tilallaan.

  • Ollaan tehty maalla varmaan kaikkea, mitä voi tehdä. On ollu eläimiä laidasta laitaan, lampaita, siipikarjaa, sieniä ja näitä mehiläisiä on hoidettu, kertoo Marja tilan toiminnan alkuvaiheista.

Jossain vaiheessa he totesivat, että on parempi keskittää toimintaa yhteen tuotantoalaan. Valintana olivat mehiläiset ja hunajantuotanto. Muusta toiminnasta luovuttiin vähitellen, ja mehiläispesien määrää ruvettiin lisäämään. Nykyään niitä on tilalla noin tuhat.

  • Sitten 2015 me ruvettiin taas rönsyilemään. Alettiin miettimään tätä kalahommaa ja lähdettiin sit siihen, Marja toteaa.

Toiminnassa on nykyään aktiivisesti mukana myös yksi perheen lapsista. Vertti Seppälä on viettänyt nuoruutensa tilalla. Ympäristö- ja elintarviketalouden opiskelut veivät hänet muualle ja on erilaisia töitäkin tullut kokeiltua. Opinnoissa on vielä maisterivaihe kesken, mutta viimeisen parin vuoden sisällä on syntynyt päätös palata kotitilalle ja jatkaa tilan toimintaa tulevaisuudessa.



Tuotteet tehdään alusta loppuun itse



Mehiläisten hoidossa tarvitaan kunnon suojavarusteet. (Kuva: Jouni Räsänen)


Tilalla tehtävien tuotteiden valmistamiseen kuuluu eri vaiheita, joten hommia riittää laidasta laitaan. Järki särki – tuotteen valmistus alkaa ihan sieltä järveltä kalastamisesta. Siitä jatketaan kalojen perkuulla ja tuotteen eri valmistusvaiheilla, joiden kautta kalat päätyvät purkkeihin valmiiksi tuotteeksi.

  • Myöskin hunaja, me hoidetaan mehiläiset ja myös pakataan se hunaja. Mutta Marja hoitaa sitten siitä eteenpäin, selittää Ari.

Pelkkä valmistaminen ei kuitenkaan riitä. Markkinoinnilla on toiminnassa tärkeä rooli, että ihmisten tietävät tuotteista. Niitä löytyy suurempien keskusliikkeiden kautta päivittäistavarakaupoista ympäri Suomen.

Toiminta työllistää vakituisesti kolme työntekijää. Lisäksi mukana on kausityöntekijöitä, joita on hunajankoruun aikana parhaimmillaan viisi. Tilalla eletään aika lailla vuodenaikojen mukaan, jonka mukana tulee erilaisia sesonkeja.

  • Keväällä, kun jäät lähtee, on kalaperkuusesonki, ja kesäkuussa alkaa mehiläishoitokausi. Kesällä hoidetaan mehiläisiä tiiviisti, kertoo Marja.

Syksyllä vesien kylmetessä lisääntyvät kalastushommat. Molemmissa tuotannoissa mennään vahvasti luonnon ehdoilla ja säät vaikuttavat paljon siihen, mitä töitä tehdään ja milloin. Sydäntalvella on hieman hiljaisempaa, mutta toki tuotteita valmistetaan ympäri vuoden.



Järki särki – tuotteen matka alkoi kotikeittiöstä


Komppa-Seppälän tilalla on aina kalastettu omaan käyttöön ja yhtenä talvena saaliiksi tuli paljon särkeä, josta valmistettiin kotikeittiössä kalasäilykkeitä isompi määrä. Pariskunta ihmetteli, miksi herkullista särkeä ei syödä ja sitä kutsutaan roskakalaksi. Tästä syntyi ajatus kehittää särjestä kaupallinen tuote.

  • Kun mietti, että onko tässä nyt enää järkeä lähteä lisähommia hankkimaan, mutta sit kuitenkin tuntui, että on se niin järkevä juttu, että kyllä sen jonkun pitäisi tehdä ja päätettiin, että kokeillaan, Marja toteaa.

Tuotantotiloihin täytyi investoida suhteellisen iso summa rahaa, jotta toiminnassa päästiin alkuun. Marjan mukaan monikaan ei uskonut, että särjestä saisi valmistettua kunnon tuotetta, joka sopii kuluttajan suuhun. Haasteista ja epäilevistä asenteista huolimatta rohkea pariskunta päätti laittaa pyörät pyörimään, ja pikkuhiljaa työ alkoi tuottaa tulosta. Tuotteelle keksittiin myös toimiva nimi heti alkuun.

  • Me oltiin Arin kanssa Päijänteellä jäällä kävelemässä ja Ari sanoi, että siinä särjessä olis niin paljon järkeä. Mä sanoin, että jos siitä tuote tehdään, niin sen nimi on järki särki, Marja kuvailee nimen syntyä.

Marja ja Ari ovat idearikkaita ihmisiä, mutta tie ideasta valmiiksi tuotteeksi vaatii paljon työtä. Yrittäjäpariskunta on rakentanut ja kehittänyt molemmat tuotteensa ajan kanssa.

  • Me ollaan henkilökohtaisesti maistatettu yli 100 000 suomalaista järki särjellä tässä matkan varrella, sanoo Jari.

Uusi tuote täytyy saada jollain tavalla kuluttajien tietoisuuteen ja sitten kukin voi tehdä päätöksen, haluaako ostaa tuotteen vai ei. Maistatus on ruokatuotteen kanssa varmasti tehokkain keino tiedon levittämiseen.



Kannattaako kalastajaksi ryhtyä?


Järki särki - tuotetta purkitetaan päivässä noin 500 kappaletta. (Kuva: Jouni Räsänen)


Jarin mukaan kalaa riittää Suomen järvissä. Aiemmin vielä taisteltiin siitä, että kuka sen kalan saa sieltä kalastaa, mutta tilanne on muuttunut. Suomessa on toki ylikalastettuja kalakantoja, mutta on myös paljon sellaista, joka jää kalastamatta ja käyttämättä joko kalastajan tai sopivan markkinaraon puuttuessa.

  • Suomalaisen villikalan käyttö on vaan muutamia prosentteja kalojen kokonaiskäytöstä ja sitä varmasti voitaisiin suurentaa monellakin tapaa. Kyllä siellä on paljon potentiaalia, myöntää Ari.

Marjan mielestä on sulaa hulluutta, että tuhansien järvien maassa syödään niin paljon kasvatettua tuontikalaa. Uusille kalastajille on selvästi tarvetta. Nuoremman sukupolven edustajana Vertti tuo myös toisen näkökulman esiin.

  • Kalastajien kanta on vanhentumassa eli nuoria kalastajia on todella vähän. Kyllä uusiakin tulee, mutta suurin määrä on jäämässä eläkkeelle pikkuhiljaa, niin mistä niitä uusia kalastajia sitten saadaan, Vertti pohtii.

Löytyykö nuoria, joita kiinnostaa kalastus ammattina? Alan tulevaisuus ja kalatuotteiden kysynnän kasvu näyttää koko yrittäjäperheelle lupaavalta, mutta tekijöitä tarvitaan.

  • Ala luo itse tulevaisuutensa. Toimijat alalla vaikuttaa siihen, mitä se tulee olemaan, ja kyllä ainakin meidän näkökulmasta näyttää siltä, että kuluttajat haluaa enemmän lähellä tuotettuja ekologisia tuotteita ja se on juuri se mitä tehdään, sanoo Jari painokkaasti.


Tuleva sukupolvenvaihdos jännittää ja innostaa


Järki särki - tuotetta purkitetaan päivässä noin 500 kappaletta. (Kuva: Jouni Räsänen)


Yrityksen toiminnan ympärille on rakennettu yhteistyöverkostoja muista maalaisyrittäjistä sekä jälleenmyyjistä. Samalla yhteistyötä tehdään myös yrityksen sisällä, koska jatkaja on jo aktiivisesti mukana työnteossa. Tällä saadaan rakennettua hyvä pohja tulevaisuudessa odottavaa sukupolvenvaihdosta varten.

  • Kyllähän se tuntuu mukavalta, kun on jatkaja. Mutta samalla toisaalta tietää, minkälainen polku me ollaan kuljettu, aika paljon työtä tehty eikä rahaa ihan hirveesti saavutettu, kun ei toisaalta olla sitä edes tavoiteltu, Ari kertoo.

Vertti on ollut mukana jo sen verran kauan, että isällä on vahva luotto poikansa tietoon ja taitoon. Omien sanojensa mukaan Vertin mielestä tilan jatkaminen tuntuu todella hyvältä vaihtoehdolta. Hän on nähnyt läheltä tilan toiminnan sekä sen kehityksen ja uskoo vahvasti, että tulevaisuudessa niitä voi viedä entistä pidemmälle.

  • Mun mielestä tässä on vahva pohja, jolle on hyvä lähteä työstämään, hän toteaa.

Vanhemmilla ei kuitenkaan ole vielä eläkeikä ovella kolkuttamassa, joten muutosvaihe voidaan tehdä rauhassa ja yhteistyöllä. Tukea siihen saadaan myös ulkopuolelta. Sukupolvenvaihdoksen lähestyessä kääntyivät yrittäjät ProAgrian puoleen, jolla on Arin mukaan erinomainen tietämys aiheesta.

  • Se oli ensimmäinen kohde, jonne lähdettiin kysymään neuvoa ja neuvottelemaan siitä, että miten tämä asia kannattaisi lähteä suunnittelemaan, sanoo Ari.

Luomua ja kotimaista kannattaa valita


Ensimmäisenä kalat laitetaan perkuukoneeseen. (Kuva: Jouni Räsänen)


Ari ja Marja ovat halunneet keskittyä särjen ja hunajan tuotantoihin, koska ne molemmat tuottavat hyvää heitä ympäröivälle yhteiskunnalle ja luonnolle.

  • Kun me hoidetaan mehiläisiä, niiden tuottama pölytystyö on arvoltaan moninkertainen verrattuna siihen hunajaan, mitä me myydään, Ari painottaa.

Kalastaessaan ja ostaessaan muilta kalastajilta särkeä he parantavat niiden vesistöjen laatua, joilta särkeä poistetaan. Tila tuottaa erittäin pienellä energiapanostuksella ja hiilituotannolla kotimaista sekä tervettä proteiinia. Tilan satoalueet ovat mahdollistaneet luomutuotannon ja sen sääntöihin sopeutumisen. Perhe käyttää itse luomutuotteita, joten heistä tuntui loogiselta tehdä yhtä laadukkaita tuotteita myös muille kuluttajille.

  • Paitsi että ne on hyvän makusia ja terveellisiä, niin se on myöskin hyvä, että niiden ympäristövaikutukset on pienempiä kun ehkä muilla kilpailevilla tuotteilla, Ari myöntää.

Luomun lisäksi Ari toivoo kuluttajan valitsevan kotimaisen tuotteen, koska ne ovat ekologisempia kuin tuontituotteet.

  • Siinä kuluttaja ostaa hyvin pitkälti kotimaista työtä. Mihin me halutaan, että meidän rahat valuu. Kiertääkö ne tässä meidän taloudessa, meidän verottajan laariin, vai kiertääkö ne jossain muualla jonkun muun laariin, pohtii Ari.

Komppa-Seppälän tilalta tarjotaan mahdollisuus tehdä ympäristötekoja sekä vaikuttaa Suomen työllisyyteen ja talouteen. Viimeinen valinta on meillä kuluttajilla.


Elisa Leppilampi

140 views0 comments

Recent Posts

See All
bottom of page