Search
  • Elisa Leppilampi

Jalusta rohkeille tarinoille

Updated: Mar 10, 2021

Käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä Leo Kirjonen pitää katseen tulevaisuudessa ja

rakentaa uraansa sen mukaisesti. Nykyään hän näyttelijäntyön ohella panostaa

enemmän kirjoittamiseen ja ohjaamiseen.

Leo Kirjonen. Kuva ©MarkoNevanperaphotography


“Mulle ohjaaminen merkitsee kokonaiskuvan välittämistä”, Kirjonen kertoo. “Että me saadaan viestittyä katsojalle haluttu viesti perille”, hän jatkaa.


Ohjaajan arsenaaliin kuuluu useita työkaluja, joita voidaan käyttää monipuolisesti hyödyksi.

Musiikin, äänen ja tekstin lisänä on kaikki nonverbaalinen viestintä, jolla kuvan voimaa

voidaan tehostaa. Kirjonen käsikirjoittaa mielellään omia ohjaustöitään. Se auttaa häntä

hahmottamaan kokonaisuutta paremmin, kun jo kirjoituspöydällä pystyy näkemään

visuaalisen kuvan siitä, mitä haluaa tuoda esiin.


“Tekstistä pystyy poimimaan jo sellaisia asioita, jotka voi tuoda vaan kuvalla esille, että sitä

ei välttämättä tarvitse sanoa”, Kirjonen kertoo.


“Se on yksi niistä syistä, miksi mä haluan itse käsikirjoittaa ja ohjata”, hän selventää.


Kokemusta kirjoittamisesta ja ohjaamisesta on karttunut musiikki-, brändi- sekä

mainosvideoista. Lisäksi Kirjonen on käsikirjoittanut televisiosarjoja.

Hyvinvointi edellä koronapandemian keskellä kesän 2020 kuvaukset siirrettiin hamaan tulevaisuuteen, ja Kirjonen pääsi keskittymään jälleen tauon jälkeen kirjoittamiseen sekä omaan hyvinvointiin. Keväällä James Nikanderin eli Musta Barbaarin johdolla aloitettu tiukka kunto-ohjelma on saanut Kirjosen jaksamaan kaikesta huolimatta.


“Turun kaupunginteatterille tehty Tom of Finland-musikaali oli edellinen kerta, milloin

innostuin toden teolla kuntosaliharjoittelusta”, Kirjonen muistelee.


“Nyt onneksi Jamesin ohjeistama oikeaoppinen tekniikka on saanut taas lihakset melkein samalle tasolle”, hän

jatkaa tyytyväisenä.


Merkittävän uran myös tanssitaiteilijana luonut Kirjonen nähtiin edellisen kerran näyttämöllä

Tero Saarinen Companyn Pohjois-Amerikan kiertueella vuonna 2018. Aktiivisesti juoksua ja

urheilua harrastava nuori mies käykin lenkillä lähes päivittäin.


“Turha sitä on kai lihasmassan häviämisestä valittaa, jos juoksee vaan maratoneja”, Kirjonen

hymähtää.


Myös kirjoittamisesta on tullut entistä tärkeämpi osa Kirjosen arkea koronan tuomien

muutosten mukana. Käsikirjoitusten ohjella työn alla on tällä hetkellä myös amerikkalaisen

näyttelijäkollegan, Catherine Cobblestonen, kirjoittaman lastenkirjan käännöstyö.


“Toivottavasti kirjalle löytyy sopiva kustantaja”, Kirjonen sanoo.


Usko parempaan huomiseen


Kuva ©Markonevanperaphotography


Kirjonen on onnellinen siitä, että saa tehdä työtä, josta pystyy näkemään korona-ajan

ulkopuolelle. Hän haluaa ylläpitää ihmisten uskoa siihen, että elämä jatkuu.


“Kaiken on mentävä eteenpäin koronasta huolimatta”, Kirjonen painottaa.


“Tai mikä tahansa muu ihmiskuntaa riivaava, oksia eteen heittävä ulkopuolinen vaikuttaja nyt sattuukaan tulemaan eteen”, hän jatkaa.


Kirjonen kokee taiteella olevan suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnissa. Taiteen ja viihteen

kautta voidaan viestittää katsojille paremmasta huomisesta. Hän haluaa panostaa työssään

siihen, että katsojalle jää näkemänsä ja kuulemansa jälkeen hyvä mieli. Viihdyttämisen

lisäksi Kirjonen näkee erittäin tärkeänä mahdollisuuden vaikuttaa.


“Jokaisella meistä on se oma ääni, mikä me voidaan antaa tässä yhteiskunnassa ja

vaikuttaa siltä osin”, Kirjonen sanoo.


“Onko kyse sitten ympäristöteoista, työilmapiiristä tai

jostain muusta, mutta jokaisella on vastuu siitä omasta tekemisestään”, hän jatkaa.


Tositarinat vetävät puoleensa


kuva ©Markonevanperaphotography


Koronan aiheuttamat rajoitteet ovat pakottaneet ihmisiä pysähtymään. Esimerkiksi

ravintoloissa, baareissa ja elokuvateattereissa vietetty vapaa-aika on siirtynyt osittain

kotisohvalle television ääreen. Tämä on johtanut television merkityksen kasvuun. Fiktiiviset

sarjat ja elokuvat tarjoavat katsojille tietynlaisen pakokeinon, mutta jo television tarjonta

itsessään kertoo ihmisten kiinnostuksesta tositarinoita kohtaan.


Maksuttomien kanavien katsotuimpien ohjelmien listoilla keikkuvat viikosta toiseen uutisten

lisäksi erilaiset tositelevisio-ohjelmat. Tosi-tv jakautuu useaan kategoriaan. On muun

muassa kilpailuohjelmia, kykyohjelmia ja parisuhteisiin, kokkaamiseen sekä eri ammatteihin

pureutuvia ohjelmia. Lähes mistä vain voi nykyään tehdä tositelevisio-sarjan. Varmasti

vaikkapa kauppakuittien analyytikoille löytyisi oma kohdeyleisönsä. Mediatutkija Veijo

Hietalan mukaan tosi-tv:n suosio perustuu siihen, että ihmiset ovat sosiaalisia olentoja. Halu

tarkastella muita ihmisiä ja heidän toimintaansa erilaisissa tilanteissa on suuri.


Tosi-tv on usein ehkä enemmän käsikirjoitettua kuin mitä katsoja saattaa odottaa. Se tarjoaa

eräänlaisen illuusion tositarinoista. Ohjelmien tekijät haluavat luonnollisesti koukuttaa

katsojat seuraamaan sarjoja, joten käsikirjoituksella ja editoinnilla saadaan aikaiseksi

tehokkaampaa draamaa tai huumoria. Toki esimerkiksi kameran edessä olevien ihmisten

välistä kemiaa ei voida väkisin muuttaa, mutta jälkieditoinnilla ja oikeilla musiikkivalinnoilla

voidaan tarkoitettuja tunnelmia vahvistaa tai joissain tapauksissa jopa muuttaa niitä.

Tuntemattomien ihmisten edesottamuksiin on katsojan helpompi samaistua. Tämä on

varmasti esimerkiksi Maajussille morsian-, Ensitreffit alttarilla- sekä Big Brother-tyyppisten

sarjojen suosion takana. Julkkiksia puolestaan käytetään katsoja magneetteina ohjelmissa,

joissa julkisuuden henkilöt viihdyttämisen lisäksi avaavat itsestään ja elämästään uusia

asioita. Näistä hyviä esimerkkejä ovat Tanssii tähtien kanssa ja Vain elämää. Näin katsoja

saadaan tuotua lähemmäs tunnettua henkilöä ja samaistuminen helpottuu. Samalla katsoja

saa nauttia viihteestä tanssi- ja lauluesitysten muodoissa.


Aitoja ja riipaisevia tosielämän tarinoita tulisi olla enemmän helposti tavoitettavissa. Oli kyse

sitten fyysisestä tai psyykkisestä sairaudesta, normeista poikkeavasta elämäntyylistä tai

seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvistä ahdasmielisistä asenteista, kaipaavat näiden

tarinoiden mukana tulevat äänet omat kanavansa.


Brave Stories Society - rohkeiden tarinoiden puolesta


Kuva Brave Stories Society tuotannosta. Kuvassa vasemmalta Kristiina Rajamäki, James Nikander, Yasmin sekä Mikko Reitti. ©BraveStoriesSociety


Kulunut vuosi on langettanut suuria haasteita ja vastoinkäymisiä kulttuurialan harteille.

Kaikista tuotantojen peruuntumisista ja siirtymisistä huolimatta hyviäkin asioita kuitenkin

tapahtuu. Vuosi 2020 on synnyttänyt uuden kattojärjestön, jonka tarkoituksena on jakaa

tarinoita sekä tuottaa ja koota monipuolisesti mediaa saman talon sisälle. Kirjonen on yksi

organisaation perustajajäsenistä. Nimensä mukaisesti Brave Stories Society - rohkeiden

tarinoiden puolesta keskittyy tuottamaan sellaista sisältöä, joka ansaitsee tulla nähdyksi,

luetuksi tai kuulluksi.


“Haluamme saada ne äänet kuuluviin yhteiskunnassa, jotka eivät ehkä muuten ylittäisi

uutiskynnystä. Emme profiloidu minkään tietyn poliittisen, uskonnollisen tai muun

vakaumuksen taakse”, yksi perustajista, Jouni Räsänen, toteaa tiedotteessaan.


“Haluamme nähdä, näyttää ja dokumentoida maailman sellaisena, kun se on”, hän jatkaa.


Tämä organisaatio mahdollistaa myös hiljaisemman, mutta aivan yhtä tärkeän äänen noston

esille kaikkien kuultavaksi. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan tulevia projekteja sekä

niiden myötä kerrottavia, katseita ja asenteita avartavia tarinoita.


Katso artikkeliin liittyvä haastattelu youtubesta.







Elisa Leppilampi

161 views0 comments

Recent Posts

See All